Kolme näkökulmaa valvottuihin käyttötiloihin

Kesän aikana mediassa on keskusteltu paljon huumeita käyttäville suunnatuista valvotuista käyttötiloista.

Käyttötilat, joita kutsutaan myös huumeiden käyttöhuoneiksi, ovat tiloja, joissa huumeita voi käyttää puhtaissa ja valvotuissa olosuhteissa. Tilojen tavoitteena on vähentää kuolleisuutta ja sairastavuutta sekä tavoittaa ja tukea palvelujen ulkopuolella olevia huumeita käyttäviä ihmisiä.

Julkisessa keskustelussa näkemyksiä on esitetty sekä puolesta että vastaan. Osassa keskusteluista on myös pohdittu, mitä tutkimuksen perusteella tiedämme käyttötiloista sekä niiden käyttöönoton mahdollisuuksista ja esteistä. 

Tässä artikkelissa aihetta tarkastellaan kolmesta näkökulmasta:

1. Käyttötilojen vaikuttavuus
2. Päihdealan ammattilaisten näkemykset
3. Esteet ja mahdollisuudet tilojen perustamiselle

Käyttötilojen vaikuttavuus

Vuonna 2019 julkaistu katsausartikkeli korostaa huumeiden käyttöhuoneiden positiivisia vaikutuksia. Katsaus perustuu 65 tutkimukseen, jotka arvioivat käyttöhuoneiden vaikutuksia luonnollisina kokeina tai erittelivät hyötyjä ja kustannuksia matemaattisilla malleilla. 

Tutkimusten perusteella käyttöhuoneissa ei ole raportoitu yhtään yliannostuskuolemaa, eikä niiden ole havaittu lisäävän rikollisuutta, pidentävän huumeidenkäyttöuria, vähentävän alueen asuntojen arvoa tai normalisoivan huumeiden käyttöä nuorison silmissä.

Valvotuilla käyttöhuoneilla ei näytäkään olevan ei-toivottuja vaikutuksia, mutta lisää tutkimusnäyttöä tarvitaan toivottujen vaikutusten kausaliteetista. 

Päihdetyöntekijät näkevät tarpeellisina

Tutkimusnäytön lisäksi myös monet asiantuntijat ja organisaatiot, muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, kannattavat huumausaineiden käyttötilakokeilua.

Esimerkiksi vuonna 2021 julkaistun opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että päihdepalveluiden ammattilaiset näkevät käyttöhuoneet tarpeellisina. Opinnäytetyössä selvitettiin kyselyllä Tampereen päihdepalveluissa työskentelevien ajatuksia käyttöhuoneiden mahdollisuuksista. 

Vastaajat nostivat käyttöhuoneiden tärkeimmäksi hyödyksi etenkin terveydelliset, ympäristön ja käyttäjien turvallisuuteen sekä käyttäjien tavoittamiseen liittyvät seikat. Vastaajien mukaan käyttöhuone palvelisi parhaiten kohderyhmää, jos se sijaitsisi kaupungin keskustassa tai sen läheisyydessä ja olisi auki ympäri vuorokauden.  

Johtajuuden puute toteuttamisen esteenä

Miksi sitten käyttötilakokeilu ei ole edennyt aikaisemmin Suomessa, vaikka tutkimusnäyttöä on tilojen hyödyistä ja myös asiantuntijat ja ammattilaiset kannattavat laajasti kokeilua?

Ali Unlu, Tuukka Tammi ja Pekka Hakkarainen ovat tutkineet esteitä ja mahdollisuuksia huumeiden käyttöhuoneiden perustamiseksi Suomessa. Tutkimukseen haastateltiin asiantuntijoita poliisista, sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä kansalaisjärjestöistä. 

Tutkimuksen perusteella johtajuuden puute ja huumeisiin liittyvä moraalinen painolasti ovat suurimmat esteet käyttöhuoneiden toteuttamiselle. Vaikuttaa siltä, että useimmat poliittiset puolueet ovat vältelleet aktiivisen roolin ottamista käyttöhuonealoitteen edistämisessä ja sen pitämisessä politiikan asialistalla. 

Käyttöhuoneiden toteutumista voisi taas edesauttaa sosiaalinen muutos ja nuorempien ikäryhmien liberaalimmat huumausainepoliittiset asenteet. Tutkijoiden arvion mukaan monet toimijat odottavat mahdollisuutta edistää käyttöhuoneiden perustamista sopivan ”politiikan ikkunan” avautuessa. Tutkimuksen ilmestyttyä valtakunnan tasolla käyttöhuonekysymyksellä ei vielä toistaiseksi ollut riittävästi julkista ja poliittista nostetta.

Nyt nostetta selvästi on. Valvottu käyttötila huumeita käyttäville -kansalaisaloite on saanut tarvittavat 50 000 kannatusilmoitusta ja etenee eduskunnan käsiteltäväksi.