Kokemuksen äänellä

Kokemusasiantuntijuus, sellaisena kuin se nykyään tunnetaan, nousi pinnalle 2010-luvulla. Mieli 2009 -ohjelman myötä sen roolia alettiin korostaa palveluiden suunnittelussa, toteuttamisessa, kehittämisessä ja arvioinnissa.

Kokemusasiantuntijoiden määrä lisääntyi koulutusten myötä. Vertaistyöllä, asiakasosallisuudella, kehittäjäasiakkuudella ja asiakasraadeilla on juuret historiassa, mutta nykyisessä kokemusasiantuntijuudessa voidaan puhua toimintakulttuurin ja toimijuuden murroksesta.

Olen toiminut kokemuskentällä 10 vuotta, vertaistyöstä aloittaen ja kokemusasiantuntijuudella kasvaen. Koen olevani asiantuntija ja ammattilainen omassa työssäni.

Varmaa on se, että kokemusasiantuntijuus kehittyy ja monipuolistuu tulevaisuudessa. Kokemusasiantuntijoiden palkkaaminen työsuhteeseen yleistyy, kokemusasiantuntijuudesta ja vertaistyöstä tulee luonnollinen ja tärkeä osa palveluita.

Kokemusten, diagnoosien ja sairauksien takana on aina ihminen.

Jokainen kokemusasiantuntija on oma ainutlaatuinen itsensä. Kokemusten, diagnoosien ja sairauksien takana on aina ihminen. Kukaan ei ole vain kokemusasiantuntija eikä mikään tapa olla kokemusasiantuntija ole väärin.

Kokemusasiantuntijuus on muutakin kuin oman toipumistarinan kertomista ja työstämistä. Kun omasta kokemuksesta pyydetään kertomaan yhä uudelleen, riskinä voi olla sen vangiksi jääminen: se voi pitää yllä jatkuvaa kuntoutujan ja toipujan roolia.

Joskus minulta kysytään: milloin ajattelit mennä eteenpäin kokemusasiantuntijuudesta? Se kuitenkin elää ja kulkee rinnalla tehtävästä ja työstä riippumatta. Kyseessä ei ole raamitettu palikka, joka sulkee ovet ja mahdollisuudet tehdä muuta. Päinvastoin, se rikastaa jo opittua ja koettua, samoin kaikkea mitä on tulossa. Se lisää ymmärrystä ja haastaa omaa ajattelua.

Kokemusasiantuntijuus voi myös olla väli- tai siirtymisvaihe johonkin toiseen. Moni kokemusasiantuntija tekee päätyötään tai opiskelee samaan aikaan. Tällä hetkellä vielä harvoin on mahdollista työllistyä täysipäiväisenä kokemusasiantuntijana, mutta siihen suuntaan ollaan menossa.

Kokemusasiantuntijuuden myötä omasta kokemuksesta löytyy paljon ammennettavaa, hyödynnettävää ja sovellettavaa. Oivallukset tarjoavat mahdollisuuden ymmärryksen laajenemiseen ja työn kehittämiseen – voisi sanoa, että näkee metsän puilta. Myös työyhteisön tekemisen kulttuuri rikastuu ja monipuolistuu.

Suhde omiin kokemuksiin muuttuu matkan varrella.

Oman kokemuksen työstö on vasta alku johonkin, kokemustietoa syntyy ja sitä voi kerätä jatkuvasti. Samalla kokemusasiantuntijuus saa uuden ulottuvuuden, josta ammentaa materiaalia oman kokemuksen rinnalle, ymmärrykseksi ja osaamiseksi. Sitä voisikin kuvailla kokemusasiantuntijuuden asiantuntijuudeksi.

Kokemusasiantuntijan identiteetti muuttuu usein matkan varrella: suhde omiin kokemuksiin ja niiden merkitys muuttuvat. Avun tarvitsijasta tulee toimija. Saattaa olla haastavaa lähteä asiakkaan roolista auttajan rooliin, palveluiden käyttäjästä palveluiden kehittäjäksi. Ulkoa tuleva leima ja stigma voivat tuottaa toiseuden tunteita.

Myös itsestigmatisaation kanssa saa painia.

Ammattilaisten, mutta myös kokemusasiantuntijan ennakkoluulot, asenteet ja toisinaan kykenemättömyys tasavertaiseen työskentelyyn vaikeuttavat yhteistyötä ja saattavat kuormittaa.

Itsestigmatisaation kanssa saa painia myös: Missä määrin menneisyys ja kokemukset määrittävät minua kokemusasiantuntijana ja työntekijänä? Tunnenko itseni jollain tavalla aina altavastaajaksi? Miten se vaikuttaa?

Tämänkin joutuu joskus sanomaan suoraan ja ääneen: koulutettuna kokemusasiantuntijana toimiminen on ihan oikeaa työtä, josta kuuluu maksaa asianmukainen korvaus. Tehtävät edellyttävät monenlaisia luovia ratkaisuja ja taitoja.

Monessa paikassa ja palvelussa ymmärretään kokemusasiantuntijuuden arvo, eikä palkkioasioista tarvitse enää paljon vääntää. Aina ei niin kuitenkaan ole, ja on suoranaista hyväksikäyttöä olettaa kokemusasiantuntijan tekevän työtä ilman korvausta. Se kertoo myös arvostuksen puutteesta. Olenkin kysynyt monesti, millä hinnalla lähtisit itse kehittämistyöhön, kouluttamaan tai vaikkapa ohjaamaan ryhmää.

Työskentely rajapinnoilla ei ole aina helppoa. Mihin kuulun, mikä on tehtäväni? En ole asiakas mutten henkilökuntaakaan – siltä on tuntunut monesti, varsinkin työskentelyä aloitellessa. Monenlaisia ajatuksia pyörii mielessä, hämmennystäkin herättäviä tunteita ja ajatuksia. Epävarmuutta omasta tekemisestä ja siitä, osaanko ja pystynkö. En kai ole viemässä keneltäkään mitään tekemiselläni, arvostetaanko minua ja osaamistani?

Työidentiteetin vahvistuminen vaatii usein aikaa ja varmuutta. Muiden kokemusasiantuntijoiden, työyhteisön ja esimiehen tuki onkin tärkeää.

Kun päästää irti omasta tietämisestään, edessä voi olla mielenkiintoinen ja antoisa matka.

Kokemus jalostuu hyödynnettäväksi, tiedoksi, osaamiseksi ja asiantuntijuudeksi. Kokemustiedon kautta palveluista saadaan asiakaslähtöisempiä, toimivampia ja paremmin tarpeita vastaavia. Kokemus tuo tärkeitä näkökulmia siihen, millaista on olla palveluiden käyttäjä, millaiset palvelut ovat vastanneet tarpeeseen ja millaista kohtelua asiakas saa.

Kun päästää irti omasta tietämisestään, lähtee yhdessä tutkimaan ja työstämään, ideoimaan ja tekemään, voi edessä olla mielenkiintoinen ja antoisa matka. Oletko koskaan pohtinut, mitä sinä teet työssäsi edistääksesi kokemusasiantuntijuutta? Miten palveluitanne tulisi kehittää tulevaisuudessa?

Kokemusasiantuntija kohtaa monenlaisia asenteita. Ennakkoluulot istuvat joskus tiukassa. Ne eivät aina ilmene konkreettisina sanoina. Asenteet tulevat esiin myös eleissä ja ilmeissä, ne voivat aiheuttaa ulkopuolisuuden ja toiseuden tunnetta.

Odotukset eivät aina vastaa todellisuutta. Tämä saattaa yllättää ja ihmetyttää. Yllätyksenä saattaa tulla, että kokemusasiantuntija ei olekaan vapiseva ihmisraunio tai sekavasti käyttäytyvä vaan aivan tavallinen ja asiallisesti toimiva ihminen.

Toivon kokemusasiantuntijana, että kohtaat ja hyväksyt meidät kuten muutkin kollegasi. Kysy, älä oleta.

Myös kokemusasiantuntijalla voi olla asenteita ja ennakkoluuloja.

Asenteet näkyvät työpaikalla vaikkapa siinä, missä kokemusasiantuntijoiden ”annetaan” olla mukana vai suljetaanko heidät pois tärkeistä omaan työhön liittyvistä palavereista ja tiimeistä. Samoin siinä, pääsevätkö kokemusasiantuntijat kulkemaan kuten muut työntekijät, kulkeeko informaatio myös heille asti ja onko heidät kutsuttu mukaan työnohjauksiin. Vai onko edes huomioitu työnohjauksen tarvetta? Työyhteisössä onkin hyvä ajatella sitä, ovatko kokemusasiantuntijat aito osa työyhteisöä. Kohdellaanko heitä oikeudenmukaisesti esimerkiksi palkkapäätöksissä?

Asenteita ja ennakkoluuloja voi olla myös kokemusasiantuntijoilla. Ammattilainen voidaan nähdä vastapuolena, jota vastaan tulee puolustautua. Asenteet saattavat ilmetä ehdottomuutena – minun tapani elää elämää tai kuntoutua on ainoa oikea. Palvelujärjestelmässä voidaan nähdä pelkät epäkohdat eikä huomioida sitä, mistä itse on hyötynyt ja apua saanut. Joku ei ehkä ole pystynyt päästämään katkeruudestaan irti.

Kokemusasiantuntijuus samastetaan usein vertaisuuteen ja vertaistyöhön tai sitä ajatellaan vapaaehtoistyönä, mitä se ei ole. Jonkinlaista tähtikulttuuriakin on havaittavissa. Kokemusasiantuntijan kommentit tai osuus tapahtumassa saa usein aplodit ja selkääntaputuksia rohkeudesta, vaikka kyse on taidosta, osaamisesta ja asiantuntijuudesta. Voisi sanoa niinkin, että ylentämällä alennetaan.

Tasavertaisuus, yhteinen kehittäminen ja jaettu asiantuntijuus luovat hienon yhdistelmän erilaisia tietämisen tapoja.

Toinen ääripää on ”maskottius” eli osallisuusharha, jolloin kokemusasiantuntija on mukana ainoastaan siksi, että se näyttää hyvältä paperilla ja voi kertoa hänen olevan mukana. Varsinaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia hänellä ei tällöin ole, eikä ajatuksia ja kommentteja haluta kuulla tai ottaa tosissaan.

Joskus myös kokemusasiantuntija voi unohtaa edustavansa suurempaa ryhmää ihmisiä ja asioita kuin itseään. Oma kokemus on yksi tarina. Mustavalkoinen, ehdoton tekeminen saattaa tehdä hallaa ja vaikeuttaa yhteistyötä. Oman edun tavoittelun ja minä-ajattelun sijaan pitää kääntää katse pois omasta navasta, me-ajatteluksi ja yhteisten etujen eteenpäin viemiseksi.

Kokemusasiantuntijuudessa ehdottoman hienoa on syrjinnän vastaisuus, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä asenteisiin vaikuttaminen. Jokainen on arvokas riippumatta menneisyydestä, nykyisyydestä tai kokemuksista. Tasavertaisuus, yhteinen kehittäminen ja jaettu asiantuntijuus luovat hienon yhdistelmän erilaisia tietämisen tapoja. Niistä voi poikia paljon.

Teksti: Hanna-Leena Hurri
Kuvitus: Anna Makkonen
 

KokeNet toimi A-klinikkasäätiön hankkeena vuodet 2017–2019. Kokenetin kokemusasiantuntijoita jatkaa Päihdelinkin neuvontapalvelun vastaajina. Tietopuussa on julkaistu selvitys ihmisten KokeNetistä saamasta avusta.
 

Artikkeli on julkaistu Tiimi-lehden numerossa 1/2020.

Pieni pyyntö sinulle: auta meitä saamaan enemmän näkyvyyttä päihdetyölle. Pyydämme, että tilaisit Tiimin printtiversion. Tilausmaksu on vain 25 euroa vuodessa, ja sillä saat painetun lehden suoraan kotiisi tai työpaikallesi viisi kertaa vuodessa.