Kohtaavan työn ammattilaisia huolettaa katujen tilanne: yhä nuorempia, yhä monimutkaisemmissa tilanteissa

Kun me puemme lisää lämmintä vaatetta tai nostamme makuuhuoneidemme lämpötiloja, kaupunkien kaduilla lisääntyy levottomuus ja hätä. Sen näkee jokainen kohtaavaa työtä tekevä asiantuntijamme Helsingissä, Tampereella tai Oulussa.

Image
Tampereen katuklinikka
Julkaistu 08.11.2022 | Nuoret
Jaa Artikkeli

Mä oon vaan niin väsyny”, Oona nyyhkyttää. Hän vetää antamiamme sinipunaraidallisia villalapasia kuiviin, punaisiin käsiinsä. Lapasparin yhdistää lanka, jonka hän pyytää minua katkaisemaan. Hänen sormensa ovat yön jäljiltä niin tunnottomat, ettei hän siihen itse kykene.

Kysymme, missä Oona nukkui viime yönä: ”Tuolla lehtilaatikossa.”

Alle 30-vuotias Oona on kärsinyt opioidiriippuvuudesta yli 10 vuotta. Oona kokee tällä hetkellä katuasunnottomuutta eli sitä asunnottomuuden muotoa, jossa ihminen joutuu yöpymään kaduilla: rappukäytävissä, asemilla, julkisissa vessoissa tai lehtilaatikossa. A-Klinikkasäätiön Katuklinikat eli sosiaalialan ja sairaanhoidon ammattilaisista koostuvat kaksikot kohtaavat Oonan elämäntilanteessa olevia ihmisiä työkseen.

Asunnottomuus ja päihderiippuvuus ei aina näytä samalta kuin Oonan tapauksessa. Asunnottomuutta ja päihderiippuvuutta on Suomen joka nurkassa, mutta niiden muoto vaihtelee hyvinkin paljon. Katujen lisäksi Suomessa majoitutaan tutuilla, ystävillä, asuntoloissa ja majoitusliikkeissä. Moni on kirjoilla jossain, mutta ei voi siellä syystä tai toisesta yöpyä. Tätä piiloasunnottomuuden määrää on vaikea tilastoida, mutta se on yhtä lailla ihmisen elämänlaatua heikentävä elämäntilanne, joka altistaa ongelmalliselle päihteidenkäytölle ja addiktioille.

Image

Helsingissä elää hyvin nuoria asunnottomuutta kokevia ihmisiä

Oonan kokemaa katuasunnottomuutta on ympäri Suomen, mutta ilmiönä se korostuu Helsingissä.

Kohtaavan työmme päällikkö Annuska Dal Maso näkee kohderyhmämme muuttuvan koko Suomessa yhä nuoremmaksi, ja tätä havaintoa tukevat myös tilastot. Tuoreen Euroopan huumausaineraportin mukaan Suomi on juuri nuorten huumekuolemien kärkimaa.

Helsingin yhtenä erityispiirteenä ovat hyvin nuoret katuasunnottomuutta kokevat asiakkaat, kertovat Dal Maso ja Helsingin Katuklinikan sosiaaliohjaaja Marita Räsänen.

On sanomattakin selvää, että nuorella kaduilla yöpyvällä asiakkaalla on luultavasti kasaantuneita haasteita. Niitä voi olla hyvin vaikea lähteä selvittämään heti ensimmäisessä kohtaamisessa. Yhteyteen tarvitaan luottamusta ja pitkäjänteisyyttä, rinnalla kulkua ja kuuntelua. Räsänen kuitenkin iloitsee siitä, kuinka hyvän kontaktin Katuklinikka on onnistunut nuoriin saamaan huolimatta siitä, että nuoret voivat asiakasryhmänä olla hyvin haastava.

”Tulee nopeita käänteitä ja välillä tuntuu kuin yrittäisi liukasta saippuapalaa pitää käsissään.” Ovathan asunnottomuutta kokevat nuoret yhtä lailla nuoria kuin muutkin.

Talven tullen huoli kaduilla kasvaa. Kohdattujen ihmisten puheissa korostuu hätä yöpaikasta, koettu väkivalta ja kriisiytynyt elämäntilanne. Tunnelma on epätoivoinen ja oloa helpotetaan päihteillä. Oona käyttää opioidiriippuvuuteensa Subutexia, moni käyttää amfetamiinia ja lähes kaikki kohderyhmäämme kuuluvat käyttävät alkoholia.

Räsäsen mukaan kaduilla on kuitenkin selkeä trendi.

Kirjainyhdistelmästimulantit ja ksalolit ovat semmoinen surullisen kuuluisa kaksikko. Tämä näyttäytyy meille hyvin, hyvin runsaana.”

Räsänen korostaa, että näiden aineiden käyttäminen on aina arpapeliä, eikä ihminen itsekään usein tiedä mitä on käyttänyt. Kirjainyhdistelmästimulanteilla Marita viittaa muuntohuumeisiin kuten alfa-PVP, BZP tai MDPV.

Ksalol taas on bentsodiatsepiini eli rauhoittava lääke. Ksalol-valmistetta ei määrätä lääkkeenä Suomessa, vaan niitä myydään yksinomaan katukaupassa, jossa ne tunnetaan keittiölabrabentsoina. Nimityksellä viitataan siihen, että lääkkeeltä näyttävän pillerin pitoisuus ja sisältö voi vaihdella, mikä osaltaan vaikuttaa yliannostusriskiin – varsinkin pistettynä käyttämällä.

Ratkaisuna näihin haasteisiin on esitetty käyttötilakokeilua, jossa ihminen saisi valvotussa tilassa testauttaa aineensa sisällön ja pistää huumeensa ammattilaisen valvonnassa. Näin pienenisi yliannostusriski ja tartuntatautien leviäminen. Kaupunkitilan turvallisuus paranisi. Helsingin kaupunki on tehnyt aloitteen käyttötilojen kokeilusta, joka on saanut tukea myös kansalaisaloitteen muodossa. Myös Katuklinikan Räsänen peräänkuuluttaa käyttötiloja Helsinkiin.

On todella hurjan näköistä, kun menen koputtelemaan vihreän vessan oveen ja siellä on 6–7 ihmistä pistämässä ja jotkut jäävät sinne vielä yöpymään.”

Image

Oulussa iso tarve laajemmille päihdepalveluille

Käyttötilakeskustelu ei käy yhtä kiivaana kaikissa suuremmissa kaupungeissa, eikä sitä käydä kaikkialla lainkaan.

Meillä ei ole esimerkiksi aktiivisesti päihteitä käyttäville asumispalveluita tällä hetkellä, meillä ei ole kuntoutusta, meillä ei ole päihdepsykiatriaklinikkaa”, Oulun Katuklinikan sairaanhoitaja Pirjo Tomperi luettelee.

Kaupungin terveysneuvontapiste on auki kolme tuntia viikossa auki ja olemme Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Meillä on paljon työtä matalan kynnyksen toiminnan eteen, ennen kuin voimme Oulussa siirtyä käyttöhuonekeskusteluun.”

Puutteellisten päihdepalvelujen lisäksi hoidon saamista vaikeuttaa Tomperin mukaan huono julkinen liikenne, rangaistuksen pelko ja stigma.

Oulussa ei ole samalla tavalla katuasunnottomuutta kuin pääkaupungissa, ja varsinkin kesän ulkopuolella työ keskittyy lähiöihin, asuntoihin ja niin sanottuihin kommuuneihin, joissa moni asunnottomana elävä majailee yhdessä. Oulun Katuklinikalta vaaditaan hyvää tilanteenlukutaitoa, kun ihmisiä mennään tapaamaan, sillä käyttöä piilotellaan ja hävetään. Monesti toimitaan kuskina, jotta asiakas pääsee pitkän matkan päässä olevaan palveluun.

Oulussa, kuten muuallakin Suomessa, käytetään amfetamiinia ja Subutexia. Vaikka Subutexin hinta on Oulussa puolittunut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana, se maksaa edelleen yli kaksi kertaa enemmän kuin Helsingissä. Opioidikorvaushoitoon tarkoitetun Subutexin korkea hinta aiheuttaa lieveilmiönä rikollisuutta sekä rahattomilla runsasta sekakäyttöä.

Oulussa käytetään myös Ksalolia, joka Tomperin mukaan on aiheuttanut yliannostustilanteita. Tomperin mukaan huumeita pistämällä käyttävien keskuudessa on selkeä sukupolviero: vanhempi sukupolvi seuraa osin kauhulla bentsojen pistämistä, mitä nuoremmat tekevät esimerkiksi juuri Ksalolilla.

Päihdepalveluiden ja päihteitä käyttävien ihmisten tilanteesta ollaan kaupunkilaisten keskuudessa  huolissaan. Tomperin mukaan paikallisen lehden palstoilla puretaan huolta, sääliä ja avuttomuuden tunnetta varsinkin kesäisin, kun käyttö muuttuu näkyvämmäksi.

Image

Tampereella lisääntynyt nuorten miesten hormonien käyttö

Myös Tampereella Katuklinikan asiakkaat ovat yhä nuorempia.

Asunnottomuudesta ja päihderiippuvuuksista kärsivien palvelut ovat hieman Oulua paremmalla tolalla. Kaupungissa on hätämajoitusyksikkö, jossa on erilliset siivet päihteelliseen ja päihteettömään majoitukseen. Tilat ovat Katuklinikan mukaan usein täynnä.

Tampereen Katuklinikka vierailee paljon lähiöissä ja asunnoissa. Vaikka tyypillisin asiakas on 30–40-vuotias mies, joka tilastojenkin valossa on Suomessa yleisin päihdepalvelujen tarpeessa oleva ihminen, tunnistetaan myös nuorten kasvava osuus kohdatuissa.

18-vuotiaiksi itsensä ilmoittavia nuoria on Katuklinikkaan yhteydessä lähinnä wickr-palvelun kautta. Wickr on salattu yhteydenpitosovellus, jota käytetään huumekaupassa anonymiteetin vuoksi. Kaikkiin Katuklinikoihin otetaan myös wickrin kautta yhteyttä.

Tampereen katuklinikan wickr-tili on viime aikoina saanut melko uudesta ilmiöstä kieliviä yhteydenottoja: nuoret miehet ovat kasvavissa määrin olleet yhteydessä hormonikäyttöä koskien. Yhteydenotoissa käyttöä ollaan joko aloittamassa, on jo aloitettu tai siihen tarvitaan pistovälineitä. Ilmiö on uusi ja sen syitä voi vasta arvailla, mutta lisääntynyt nuorten miesten hormonien käyttö voi liittyä esimerkiksi syömis- ja kehonkuvahäiriöihin

Myös Tampereella kohdatut nuoret kärsivät asunnottomuuden aiheuttamasta ahdingosta, mikä Katuklinikan mukaan taas osaltaan lisää päihteidenkäyttöä.

Tämä ilmiö toistuu kaupungista toiseen: asunnottomuus ruokkii päihteiden riskikäyttöä ja pitkittyneet vaikeat olosuhteet kriisiyttävät ihmisen elämäntilanteen solmuun, jota on vaikea avata ilman yhteiskunnan täyttä tukea. Jotkut päihteet tulevat katukuvaan lyhytaikaisina ilmiöinä, toiset taas pysyvämpinä. Suomessa käytetään ongelmallisesti alkoholia, kannabista, amfetamiinia, opiaatteja, eri lääkevalmisteita ja muuntohuumeita. Yhä enemmän aineita käytetään sekaisin, ja yhä useammin niitä käyttävät nuoret, juuri täysi-ikäistyneet ihmiset.

Enää ei kysytä, onko tätä tai tätä, vaan nyt kysytään, onko ylipäänsä mitään”, tiivistää Annuska Dal Maso.

Muokattu viimeksi 08.11.2022.