Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

05.06.2024 | Yleinen

Kansalaiskysely päihdepalveluista: ”Kun tarvitsee apua pitää olla joku, jonka saa heti kiinni”

Oman kotikunnan päihde- ja mielenterveyspalveluja sekä päihde- ja mielenterveysalan järjestöjen toimintaa tunnetaan melko heikosti. Palveluilta ja tukimuodoilta toivotaan etenkin saavutettavuutta ja matalaa kynnystä, kertoo A-klinikkasäätiön Järjestölähtöisen päihdetyön kehittämistoiminnan toteuttamat kansalaiskyselyt.

Kansalaiskyselyihin vastanneista 62 prosenttia ei tunne päihde- ja mielenterveysalan järjestöjen toimintaa. Myös oman kotikunnan julkisia päihde- ja mielenterveyspalveluja tunnetaan heikosti. Puolet kyselyihin vastanneista ei tiedä, missä omassa kotikunnassa on päihde- ja mielenterveyspalveluja tarjolla.

Järjestölähtöisen päihdetyön kehittämistoiminnan tekemiin kansalaiskyselyihin on vastannut 571 henkilöä. Kyselyitä on tehty vuodesta 2022 lähtien kuudella eri paikkakunnalla.

Kansalaiskyselyillä kerätään tietoa siitä, millaisia tarpeita, mahdollisia palveluvajeita ja kehittämisehdotuksia kansalaisilla on liittyen päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä järjestöjen toimintaan. Kyselyjä on tehty pääasiassa kirjastoissa järjestettyjen päihde- ja mielenterveystyön ja järjestöjen teemapäivien yhteydessä.

Teemapäivissä välitetään matalalla kynnyksellä tietoa järjestöjen apu- ja tukimuodoista sekä päihde- ja mielenterveyspalveluista. Lisäksi tarjotaan tietoa muun muassa päihde- ja mielenterveyshaittojen ennaltaehkäisemisestä, alkoholin riskikäytöstä ja sen terveysvaikutuksista.

Päihdepalveluiden saavutettavuutta ja matalaa kynnystä tulee edistää

Keskeiseksi toiveeksi kansalaiskyselyistä nousee esiin päihde- ja mielenterveyspalveluiden saavutettavuuden kehittäminen. Vastaajien mukaan avun saanti palveluista on usein hankalaa ja hoitoon pääsyä tulisi helpottaa.

Apua tulisi vastaajien mukaan saada päihde- ja mielenterveyspalveluista matalalla kynnyksellä ja nykyistä nopeammin.

”Pääsisi helposti palveluihin, milloin vaan ilman pelkoja ja esteitä.”

Vastaajat tuovat esiin, että päihde- ja mielenterveystyöhön tarvitaan lisää resursseja, jotta palveluja ja työntekijöitä olisi enemmän ja siten avunsaanti olisi helpompaa ja nopeampaa.  

”Pitäisi olla riittävät resurssit palveluihin ja ennaltaehkäisyyn, maksavat kyllä itsensä takaisin.”

Tarvitaan tiedon lisäämistä ja nuoriin panostamista

Lähtökohta palveluihin hakeutumiselle on, että palveluista ollaan tietoisia. Kansalaiset näkevätkin tiedon lisäämisen päihde- ja mielenterveyspalveluista yhtenä keskeisenä kehittämistarpeena. Ihmisten tietoisuutta siitä, missä palveluja on tarjolla ja miten niihin pääsee, tulisi lisätä.

”Mistä lähteä liikkeelle, jos tarvitsee palveluita?”

Kun apua tarvitsee, tulisi tieto palveluista löytyä helposti. Palveluiden tulisi olla näkyvillä enemmän esimerkiksi mediassa ja somessa. Vastaajat toivovat myös, että tietoa palveluista olisi enemmän tarjolla nuorille kouluissa.

”Näkyvyyttä pitäisi kehittää, mihin sosiaalinen media on tällä hetkellä paras työkalu. Tietoa pitäisi olla saatavilla enemmän ja helpommin.”

Kansalaiskyselyissä nousee myös vahvasti esiin huoli nuorten tilanteesta. Kyselyihin vastanneiden mielestä nuoret tulisi huomioida päihde- ja mielenterveyspalveluissa paremmin. Nuorille suunnattujen päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä järjestötoiminnan kehittämistarpeista voit lukea lisää täältä.

Järjestöistä vertaistukea ja mielekästä tekemistä

Kansalaiskyselyihin vastanneiden mielestä päihde- ja mielenterveysalan järjestöjen tulisi tarjota etenkin vertaistukea ja tietoa. Tietoa tulisi tarjota järjestöjen apu- ja tukimuodoista, päihde- ja mielenterveyspalveluista sekä yleisesti päihde- ja mielenterveysasioista.

”Tuoda esille apua ja tukea ruohonjuuritasolla esim. perheille ja vaikuttaa stigmaan. Järjestöjen pitäisi olla enemmän esillä.”

Vastaajien mukaan myös järjestöjen toiminnassa on keskeistä, että toimintaan on matala kynnys ja apu- ja tukimuodot ovat saavutettavia. Joustavat aukioloajat ja mahdollisuus saada apua ja tukea nimettömänä nähdään tärkeänä.

Lisäksi kansalaisten mielestä järjestöjen tulisi tarjota erilaista mielekästä tekemistä ja ryhmätoimintaa sekä keskustelutukea.

”Yhteen tuovaa, virkistävää, kuntouttavaa toimintaa. Esim. taidetta, ei vaan ongelmiin keskittyvää toimintaa. Mahdollisuus myös kahdenkeskisiin keskusteluihin.”

”Järjestöt ovat tärkeitä erilaisen toiminnan järjestäjinä – toipuminen tapahtuu toiminnassa ja vertaistuki tärkeää.”

Lue lisää

Blog
Sote-ammattilainen pitää asiakasta kiinni kädestä.
Saavutettavuus keskeinen päihdepalveluiden kehittämiskohde

Päihdepalveluiden saavutettavuuden edistämisessä keskeistä on helposti löydettävä tieto palveluista, tasa-arvoinen kohtaaminen ja stigman vähentäminen.