Ikääntyneiden palveluissa kehitettävä mini-intervention osaamista ja palveluohjausta

Suomen väestö ikääntyy ja yhä harvempi ikääntynyt on raitis. Sote-alalla työskentelevät tulevatkin kohtaamaan työssään yhä useampia päihteitä käyttäviä ikääntyneitä.

Viimeisimmän Terve Suomi -tutkimuksen mukaan 65–74-vuotiaista miehistä lähes puolet ja naisista noin 20 % oli alkoholin riskikäyttäjiä. Vähintään 75-vuotiaista miehistä riskikäyttäjiä puolestaan oli noin 25 % ja naisista noin 6 %. Myös ikääntyneiden lääkkeiden väärinkäyttö on lisääntynyt.

A-klinikkasäätiön järjestölähtöisen päihdetyön kehittämistoiminnan kyselyihin vastanneista sote- ja sivistyspalveluiden ammattilaisista hieman yli 40 % kertoi kohtaavansa työssään ikääntyneitä, joilla on runsasta päihteiden käyttöä.

Puheeksiottoa helpottaa selkeät palveluohjauksen ohjeet

45 % kyselyyn vastanneista sote- ja sivistyspalveluiden työntekijöistä koki tarvitsevansa lisää tietoa siitä, miten ottaa päihteiden käyttö puheeksi ikääntyneiden kanssa ja miten auttaa heitä. Tukea kaivattiin erityisesti huumeiden käytön puheeksiottoon.

Alkoholinkäytön puheeksioton tukena voi käyttää AUDIT tai AUDIT C -kyselyä. Yli 65-vuotiailla alkoholin riskikulutuksen raja on seitsemän annosta viikossa tai yli kaksi annosta kerralla.

Alkoholin käytöstä kysymällä voidaan luontevasti siirtyä myös keskustelemaan laajemmin päihteiden käytöstä.

Puheeksiottoa helpottaa, jos työyksikössä on sovittu selkeät ohjeet puheeksiottoon sekä avun ja tuen piiriin ohjaamiseen. Tiedonpuute palveluohjaukseen liittyen voi tehdä päihteiden käytön puheeksiotosta haastavaa. Minne ohjata asiakas, jos hän kertoo kokevansa haittoja päihteiden käytöstä?

Kyselyihimme vastanneista sote- ja sivistyspalveluiden ammattilaisista 76 % toivoikin nykyistä selkeämpiä ohjeita siitä, miten ja minne voi ohjata päihteistä tai riippuvuuksista haittoja kokevan asiakkaan.

Ikääntyneille tarvitaan lisää kotiin vietäviä palveluja

Tekemiimme kyselyihin päihdetyön osaamisen ja yhteistyön kehittämistarpeista on vastannut 1480 sote- ja sivistyspalveluiden työntekijää viideltä eri hyvinvointialueelta. Näistä hieman reilu 400 työskentelee ikääntyneiden palveluissa.

Keskeiseksi ikääntyneiden palveluiden päihdetyön kehittämistarpeeksi kyselytuloksista nousee mini-intervention osaaminen. Vain pieni osa vastaajista koki osaavansa käyttää mini-interventiota ja suurin osa vastaajista kaipasi koulutusta mini-intervention käytöstä.

Ikääntyneiden palveluiden työntekijät kaipasivat myös lisää tietoa alkoholista, lääkkeistä ja lääkkeiden väärinkäytöstä sekä huumeista. Tarvetta oli myös tiedolle ikääntyneiden päihteiden käytön erityispiirteistä, kuten itsemääräämisoikeudesta ja päihteiden käytön vaikutuksista muistisairauksiin.

Yhteistyön kehittämistarpeista keskeisimmiksi nousee tiedontarve eri toimijoiden tarjoamista palveluista päihteistä haittoja kokeville ikääntyneille ja yhteistyötahojen tunteminen. Erityisesti yhteistyötä päihdealan järjestöjen kanssa tulisi lisätä.

Kyselyihin vastanneet kokivat, että tiedonpuute ikääntyneille suunnatuista palveluista ja apu- ja tukimuodoista hankaloittaa asiakkaiden palveluohjausta. Vastauksissa toivottiin myös mahdollisuutta konsultoida päihdealan ammattilaista tarvittaessa.

Työntekijät toivat vastauksissa esiin, että ikääntyneiden voi olla vaikeaa päästää päihdepalveluiden piiriin eikä kotiin vietäviä palveluja ole tarpeeksi. Vastaajat pitivät tärkeänä, että tukimuotoja ja palveluita voitaisiin tarvittaessa viedä myös ikääntyneiden asiakkaiden kotiin. 

Järjestölähtöisen päihdetyön kehittämistoiminta on selvittänyt myös kansalaisten näkemyksiä ikääntyneille suunnattujen päihdepalveluiden kehittämistarpeista. Lue lisää kyselyn tuloksista täältä.

Lisätietoa

Järjestölähtöisen päihdetyön kehittämistoiminta julkaisi loppuvuodesta 2023 raportin sote- ja sivistyspalveluiden ammattilaisille tehdyistä Päihdetyön osaaminen ja yhteistyön kehittämistarpeet -kyselyistä. Käy tutustumassa kyselytuloksiin ja raporttiin täältä.