Huumekuolemien määrän surullinen kehitys vaatii toimia – suomalaisilla valmiutta ottaa uusia keinoja käyttöön 

A-klinikkasäätiön kyselyn vastaajista 57 prosenttia katsoi, ettei huumemyrkytyskuolemien vähentämiseksi tehdä riittävästi. Tulos ei yllätä, sillä huumekuolemien määrä on lisääntynyt voimakkaasti käytännössä koko 2000-luvun ajan ja kehitys saa yhä surullisempia piirteitä. 

Image
henkilö katsoo kohti valoa reiästä

Hannu Jouhki

Hannu Jouhki
A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja

Julkaistu 18.01.2022 | A-blogi
Jaa Artikkeli

Vaalien alla A-klinikkasäätiö kysyi suomalaisilta, mitä mieltä he ovat päihdepalveluista ja päihdepolitiikasta. Vastaukset ilmaisivat valmiutta ottaa uusia keinoja käyttöön huumemyrkytyskuolemien vähentämiseksi. 

Huumekuolemien määrä on lisääntynyt voimakkaasti käytännössä koko 2000-luvun ajan.

Vastaajista 57 prosenttia katsoi, ettei huumemyrkytyskuolemien vähentämiseksi tehdä riittävästi. Vain 13 prosentin mielestä toimet ovat riittäviä. Tulos ei yllätä, sillä huumekuolemien määrä on lisääntynyt voimakkaasti käytännössä koko 2000-luvun ajan ja kehitys saa yhä surullisempia piirteitä. Etenkin alle 25-vuotiaiden huumemyrkytyskuolemat ovat kasvussa. Peräti 71 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että heidän kotikunnassaan nuorten päihdepalveluihin tulisi panostaa enemmän rahaa. 

Huoli nykyisen huumepolitiikan keinojen riittämättömyydestä näyttää lisänneen ihmisten valmiutta käytännölliseen, inhimilliseen ja haittoja vähentävään huumepolitiikkaan. Valvottuja käyttötiloja, joissa huumeiden käyttäminen ei olisi rangaistavaa, kannatti 36 prosenttia. Reilun kolmanneksen kannatus asiassa, joka edellyttäisi huumeiden käyttörangaistuksesta luopumista rajatussa yhteydessä, on merkittävä. Aiemmissa kyselyissä itse käyttöhuoneen ideaa on kannattanut yli puolet suomalaisista. 

On rohkaisevaa nähdä, että ainetunnistus sai yhteensä 59 prosentin kannatuksen.

Toinen Suomesta puuttuva huumemyrkytysten ja yliannostusten ehkäisykeino on ainetunnistus, jossa selvitetään kaupatun huumausaineen sisältö. On rohkaisevaa nähdä, että ainetunnistus sai yhteensä 59 prosentin kannatuksen vastaajien keskuudessa, mikä oli samaa luokkaa kuin vakiintuneessa käytössä olevalla korvaushoidolla. Sekä käyttöhuoneet että ainetunnistus paitsi säästävät henkiä, ne antavat myös mahdollisuuden tavoittaa ihmisiä, jotka muuten jäävät palvelujen ulkopuolelle. 

Palvelujen saatavuudesta puhutaan paljon aluevaalien yhteydessä, ja syytä onkin. Uusilla hyvinvointialueilla on edessään töitä paitsi päihdepalveluiden kehittämisessä, myös pelkässä tiedon jakamisessa. A-klinikkasäätiön kyselyssä peräti 60 % vastaajista kertoi, etteivät he tietäisi, mihin ottaa yhteyttä avun ja tuen saamiseksi, jos heillä itsellään tai heidän läheisillään olisi päihteiden kanssa ongelmia.

Kysy aluevaalien ehdokkaaltasi päihdepolitiikasta – ja muista käydä äänestämässä!

A-klinikkasäätiön tutkimus toteutettiin 3.–7.1.2022. Kantar Public haastatteli tutkimukseen 1 003 täysi-ikäistä suomalaista. Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä.

Muokattu viimeksi 18.01.2022.