Doping on menestyksen ja hyväksynnän tavoittelun ääriratkaisu myös urheilun ulkopuolella

Myös liikunta ja kehonkuva voivat aiheuttaa addiktion, kirjoittaa Mikko Lemettilä. Muottiin sopivan ulkomuodon tavoittelu johtaa osalla meistä vääristyneeseen kehonkuvaan, pakkomielteiseen treenaamiseen, dopingin käyttöön, kehonkuva- ja syömishäiriöihin, aineriippuvuuksiin ja toiminnallisiin addiktioihin. 

Image
peliin heijastuvat kasvot

Mikko Lemettilä

Mikko Lemettilä
Kehittämissuunnittelija, Dopinglinkki

Julkaistu 14.01.2022 | A-blogi
Jaa Artikkeli

Elämme aikaa, jossa on normaalia valita kahdestakymmenestä samalta näyttävästä kuvasta paras ja muokata sitäkin vielä silmälle mieleiseksi. Tuttuja ovat myös sosiaalisen median kasvoja silottavat tarinafiltterit sekä edustavien asentojen ja valaistuksen kanssa pelatut timmit vartalokuvat sävytettynä loputtomalla onnellisuuden tavoittelulla ja hyvinvointilupauksilla. Kuvista on kenellä tahansa helppoa rajata tai poistaa silmiä haittaavat yksityiskohdat. 

Profiilikuvan seulonnalta, pakotetuilta hymyiltä ja Adobe Lightroomilta en välty minäkään tämän blogin profiilikuvaa valitessani tai somepostauksia tehdessäni. Enkä silti ole täysin tyytyväinen. Mitenköhän nuoret käsittelevät tätä aikaa? 

Myös liikunta ja kehonkuva voivat aiheuttaa addiktion.

Myös liikunta ja kehonkuva voivat aiheuttaa addiktion. Muottiin sopivan ulkomuodon tavoittelu johtaa osalla meistä vääristyneeseen kehonkuvaan, pakkomielteiseen treenaamiseen, dopingin käyttöön ja kehonkuva- ja syömishäiriöihin, aineriippuvuuksiin ja toiminnallisiin addiktioihin. 

Dopingin käyttö tuntuu monelle meistä kaukaiselta ajatukselta ja lähinnä urheilussa näyttäytyvältä reilun pelin vastaiselta ongelmalta, mutta onko se vain sitä? Kaikki me etsimme hyväksyntää, menestystäkin, eri tavoin vain.

Olen todistanut kauneusihanteisiin pyrkimistä ja kehonkuvapaineita: trendidieettien kokeilua ja kuukauden kuntokuureja. Läsnä on jatkuva kriittisyys peilikuvassa tai valokuvissa näkyvää omaa kehoa kohtaan.

Harvoin niistä onneksi on terveydelle pysyvästi haittaa. Toivonkin, että niistä seuraisi jotakin kauaskantoista ja positiivista: hauska liikuntaharrastus, tasapainoisempi ruokasuhde ja ehkä myös ajatus: onko tässä itsetuomitsemisen määrässä mitään järkeä? 

Miehenä en ole itsekään välttynyt itsekriittisiltä ajatuksilta. Olenhan ajoittain päässäni hintelä, poikamainen mieshupsu, jonka ujoa, änkyttävää puhetta ei rakkaus- ja työelämässä oteta tosissaan. Jos saisin päättää, olisin yli 185 senttiä pitkä, siimani ja kananjalkani olisivat paksummat ja kissanviiksien sijaan minulle kasvaisi tasainen sänki jykevään leukaan. Viesti menisi paremmin perille ja naisiakin joutuisi olla työntämässä pois. 

Hormonivalmisteita en kokeilisi monestakaan syystä.

Tekohengityksenä olen joskus epätoivoisesti ylläpitänyt sixpackiä ja etenkin nuorempana buustannut itsetuntoa punnertamalla paljon gangstarapin tahtiin. Silloisten muotijuttujen perässä on myös otettu palkkariksi eli palautusjuomaksi heraa (omalla kohdallani turhaan), noudatettu vähähiilihydraattista ruokavaliota ja syöty kaiken maailman supermarjoja.

Horkkaa eli hormonivalmisteita en kokeilisi monestakaan syystä. En jaksaisi nähdä kuntosalilla niiden edellyttämää vaivaa parempien tulosten saavuttamiseksi eli kansankielellä ”treenata helvetin kovaa”. Toki ne saattavat pilata myös terveyden, identiteettiini kuuluva kihara tukka katoaisi enkä todennäköisesti työpaikallani voisi naama peruslukemin toteuttaa Puhtaan liikunnan puolesta -toimintaa, jossa liikunta-alan kanssa edistämme terveellisiä elämäntapoja.

Ennen kaikkea hormonivalmisteet kuitenkin pelottavat, enkä ymmärrä, miten jotkut uskaltavat luottaa niihin. Ajattelen, että käyttö on tietoinen uhraus tulosten sekä mahdollisen maineen ja statuksen eteen, onhan doping menestyksen ja hyväksynnän tavoittelun ääriratkaisu myös urheilun ulkopuolella. 

Dopingin haitoista saarnaamisen sijasta ideaalitilanteessa teemme kaikki yhdessä työtä terveen keho- ja liikuntasuhteen eteen.

En usko olevani kauheasti hakoteillä, kun luen käytön syitä kuntoilussa: lihasvoiman kasvattaminen, kehonkuvan parantaminen, voimakkaan ulkomuodon tavoittelu ja seksuaalinen viehätysvoima. Käyttöä ennustavat nuoren iän, impulsiivisuuden ja kilpailuhenkisyyden lisäksi matala itsekunnioitus, negatiivinen ajatusmaailma sekä tyytymättömyys omaan ulkonäköön ja kehoon. Taustalla voi olla myös joutumista kiusaamisen ja aliarvioinnin kohteeksi. Ne kuulostavat asioilta, joiden kanssa moni meistä joutuu kosketuksiin ja kamppailemaan nykymaailmassa. 

Jaamme varmasti kaikki huolen nuorten liian aikaisesta käytön aloittamisesta.  Dopingin haitoista saarnaamisen sijasta ideaalitilanteessa teemmekin kaikki yhdessä työtä terveen keho- ja liikuntasuhteen eteen. Sellaisen, jossa nuoremman minän supermarjat vaihtuvat mustikoihin ja liikuntaa harrastetaan vielä aikuisenakin, koska se on luonnollista ja hauskaa.  

Puhtaan liikunnan puolesta -päivää vietetään 27.1.2022. Käy äänestämässä omaa suosikkiasi liikunta-alan toimijoista A-klinikkasäätiön Dopinglinkissä, äänestysaikaa on 20.1. saakka!
 

Muokattu viimeksi 14.01.2022.