”Alkoholilla on kiistatta yhteys niin nuoren kuin aikuisenkin väkivaltaisuuteen. Hallituksen alkoholipolitiikalla on suuri vaikutus siihen, millaisia vanhempia tämän päivän lapsista kasvaa”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Taina Laajasalo sanoo. Hän on panelistina Loppuuko lasinen lapsuus koskaan? -keskustelussamme SuomiAreenassa tiistaina 25.6.2024.
”Vanhempien ongelmat siirtyvät valitettavan usein myös lasten taakaksi. Vanhempien mielenterveyshäiriöt, päihdehäiriöt, väkivalta ja lapsen laiminlyönti, riitaisat erot sekä vanhempien rikollisuus vaikuttavat tutkitusti haitallisesti lapseen. Huomionarvoista on se, että hyvin usein myös alkoholi kiertyy näiden keskeisten tunnistettujen ongelmien ympärille”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Taina Laajasalo kertoo.
Hän johtaa osahanketta ACElife- eli Adverse Childhood Experiences -tutkimuksessa, jossa eri työryhmät selvittävät lapsuusajan haitallisten kokemusten vaikutuksia lapsen myöhäisempään elämään.
”Lukuisat ACE-tutkimukset osoittavat, että jos lapsuudessa kertyy esimerkiksi neljä tai useampia haitallisia kokemuksia, on aikuisiän päihdehäiriöriski moninkertainen.”
THL:n rekisteritutkimuksen mukaan Suomessa on 89 000 alaikäistä lasta, joiden toisella tai molemmilla vanhemmilla on todettu vakava päihdehäiriö jossain vaiheessa ennen lapsen täysi-ikäisyyttä. Vuonna 2015 vastaavassa tilanteessa arvioitiin olevan 65–70 000 lasta.
”Tutkimuksen tekijät toteavat, että luku vastaa lähes 9 prosenttia kaikista alaikäisistä lapsista Suomessa, mutta todennäköisesti lasten lukumäärä, joiden vanhemmilla on jonkinasteisia päihdeongelmia, on huomattavasti suurempi”, Laajasalo sanoo.
”Päihdeongelmiin liittyvistä rekisterimerkinnöistä 60 prosenttia liittyy vain alkoholinkäyttöön, lopuissa on kyse huumeista tai alkoholista ja huumeista”, hän jatkaa.
ACElife-tutkimushanke on tehnyt laajan, yli miljoona 15–17-vuotiasta suomalaisnuorta käsittävän, rekisteritutkimuksen, jonka osana tarkasteltiin vanhempien päihdehäiriön ja nuorisorikollisuuden yhteyttä.
”Tutkimus osoitti, että vanhempien päihdehäiriöllä on selkeä yhteys nuoren väkivaltakäyttäytymiseen. Vanhempien haitallinen alkoholinkäyttö ei ole kuitenkaan ainoa syy nuorisorikollisuuteen, sillä kokonaisuus on huomattavasti monimutkaisempi. Vanhempien päihdehäiriö vetää puoleensa myös muita haasteita, kuten esimerkiksi toimeentulon vaikeuksia. Toisaalta yhteys voi mennä myös toiseen suuntaan.”
Laajasalolla on vahva tausta väkivaltatutkimuksessa, ja tästä syystä hän pitää hallituksen ajamaa uutta alkoholilakia suurena riskinä. Lakiesityksen mukaan 8-prosenttiset käymisteitse valmistetut alkoholijuomat tulevat myyntiin ruokakauppoihin.
”Alkoholi on usein iso tekijä niin nuorten kuin aikuistenkin tekemissä väkivaltarikoksissa. Meidän olisi pyrittävä pysäyttämään ylisukupolvisen lasisen lapsuuden ja huono-osaisuuden kierre, ei lisäämään sitä. Hallituksen vapaammalla alkoholipolitiikalla on suuri vaikutus siihen, millaisia vanhempia tämän päivän lapsista kasvaa.”
Laajasalo korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä päihdetyössä.
”Päihderiippuvuuksien ennaltaehkäisy alkaa jo raskausaikana. Jos odottavalla äidillä on päihdehäiriö, on toimittava nopeasti ja huomioitava myös puolison tilanne”, Laajasalo sanoo.
Tuoreiden lastensuojelutilastojen mukaan ennakolliset lastensuojeluilmoitukset ovat kasvussa. Ennakollisen ilmoituksen voi tehdä, jos on syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen.
”Vuonna 2023 ilmoitusten määrä kasvoi 327 kappaleella, mikä on 18 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Tilastoja ei pidä kuitenkaan tulkita liian hätäisesti. Ilmoitusten kasvu voi kertoa päihteidenkäytön lisääntymisen sijasta myös tietoisuuden lisääntymisestä ja siitä, että asiaan on ymmärretty kiinnittää ajoissa huomiota.”
Laajasalo kertoo, että lastensuojelutietojen kokonaiskuva on vielä huomattavan puutteellinen Suomessa.
”Lastensuojeluun tulleiden ilmoitusten syistä saattaa olla tietoa alueellisesti, mutta ei kansallisesti. Emme esimerkiksi tiedä kuinka monen ilmoituksen, lapsen kiireellisen sijoituksen tai huostaanoton taustalla on vanhempien ongelmallinen päihteidenkäyttö. Tähän on onneksi herätty. Tulevina vuosina tietoa tulee olemaan enemmän, mikä auttaa myös palveluiden kehittämisessä.”
Loppuuko lasinen lapsuus koskaan? Läheisten oikeudet ja yhteiskunnan vastuu -keskustelu SuomiAreenassa 25.6. klo 11-11:45, Porin kaupungintalon pihalla. Keskustelun juontaa Katja Ståhl ja Taina Laajasalon lisäksi paneelissamme ovat mukana Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, Satakunnan hyvinvointialueen lastenpsykiatrian ylilääkäri Auli Laakso-Santavirta ja läheistyön asiantuntijamme, tutkija Janne Takala.
25.06.2024 – 28.06.2024
Tervetuloa SuomiAreenan paneeliimme Loppuuko lasinen lapsuus koskaan? Yksilön oikeudet ja yhteiskunnan vastuu. Asiantuntijat keskustelevat aiheesta Katja Ståhlin johdolla ti 25.6. klo 11-11.45.
Osallistu
