A-klinikkasäätiön 65 toimintavuoteen sisältyy monenlaisia vaiheita. Pysyvää on ollut toiminnan tausta-ajatus, jonka mukaan päihdeongelmien kanssa kamppailevia ihmisiä voi ja kannattaa auttaa ja ihmisarvo kuuluu kaikille.

1955

A-klinikkasäätiö perustetaan 10.10. Suomeen halutaan luoda avohoitopaikkoja, jotka perustuvat vapaaehtoiseen hoitoon hakeutumiseen ja asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen. Ne saavat nimen A-klinikka. Väkijuomakysymyksen tutkimussäätiön (nykyinen Alkoholitutkimussäätiö) jo aiemmin perustamat kokeiluklinikat Vaasassa ja Helsingissä jatkavat toimintaansa osana A-klinikkasäätiötä. A-klinikkasäätiön toiminnanjohtajaksi nimitetään VTL K. E. Lanu.

A-klinikkasäätiötä luotsasivat alkuvuosina toiminnanjohtaja K. E. Lanu ja apulaisjohtaja Ingalill Österberg.

1956

Ryhmähoito alkaa Helsingin A-klinikalla.

1957

A-klinikat avataan Lahteen, Tampereelle ja Turkuun.

A-klinikka oli aikansa sosiaalinen keksintö. Lähtökohtana oli, että päihdeongelmien kanssa kamppailevat ihmiset haluavat muutosta ja ovat valmiita tulemaan hoitoon ilman pakkoa.

1958

A-klinikkasäätiön julkaisusarja käynnistyy. Ensimmäinen julkaisu on Anne-Marie Hennumin Sosiaalityöntekijän osuus alkoholipotilaan hoidossa.

1965

Päihdetyön erikoislehti Tiimi alkaa ilmestyä. Tiimin ensimmäisenä päätoimittajana toimii A-klinikkasäätiön apulaisjohtaja Ingalill Österberg.

1966

Lahden A-klinikan Sipuran hoitokoti aloittaa toimintansa A-klinikkasäätiön ensimmäisenä hoitokotina.

1970

Ensimmäiset nuorisoasemat perustetaan Helsinkiin, Jyväskylään, Kotkaan, Tampereelle ja Turkuun. Nuorisoasemien perustamisella reagoidaan Suomen ensimmäiseen huumeaaltoon.

Ensimmäiset nuorisoasemat syntyivät vuonna 1970. Kuvassa sairaanhoitaja Kaija Nopola ja sosiaaliterapeutti Sauli Kytöharju Tampereen nuorisoasemalla.

1971

Ensimmäinen katkaisuhoitoasema aloittaa toimintansa Turussa.

1975

A-klinikkasäätiöllä on yli 40 toimintayksikköä, muun muassa 15 A-klinikkaa. Lakiuudistus mahdollistaa kunnallisen A-klinikkaverkoston kehittämisen, jolloin osa A-klinikkasäätiön yksiköistä siirtyy kuntien haltuun. A-klinikkasäätiö alkaa suuntautua aiempaa painokkaammin kouluttamiseen, viestintään ja tutkimukseen.

A-klinikkasäätiön yksiköiden määrä saavutti lakipisteensä 1975, jonka jälkeen monet A-klinikat siirtyivät osaksi kuntien omaa palveluverkostoa. Kuvassa Kokkolan A-klinikan työryhmä.

1976

A-klinikkasäätiön toimitusjohtajaksi valitaan YTL Lasse Murto. Murron väitöskirja asunnottomien alkoholistien elinoloista ja yhteiskunnan toimista tarkastetaan 1979.

Lasse Murto aloitti A-klinikkasäätiön toimitusjohtajana 1976, ja hänen aikaansa toimitusjohtajana kesti 33 vuotta.

Rauno Mäkelä aloitti 1977 Lasse Murron aisaparina A-klinikkasäätiön johtavana lääkärinä.

1980

Jo 1950-luvulla käynnistynyt A-klinikkasäätiön koulutustoiminta oli huipussaan 1980-luvulla. A-klinikkasäätiö toimi lähinnä päihdetyön täydennyskouluttajana.

1970- ja 1980-luku olivat A-klinikkasäätiöllä vahvaa koulutusten järjestämisen ja kouluttautumisen aikaa. Yläkuvassa ollaan sosiodraamakoulutuksessa ja alakuvassa vauhdissa on kouluttaja Taisto Silvennoinen.

1986

Lasinen lapsuus -työ käynnistyy. Lasinen lapsuus on pitkäjänteisesti etsinyt keinoja turvata eheämpi elämä vanhempien päihteidenkäytöstä kärsiville lapsille.

1988

Raha-automaattiyhdistys alkaa rahoittaa A-klinikkasäätiön valtakunnallista toimintaa. Hoitoyksikköjen toiminta rahoitetaan edelleen kuntien kanssa tehdyin ostopalvelusopimuksin.

1988

A-klinikkasäätiö on ensimmäistä kertaa Päihdetiedotusseminaarin järjestäjänä. Seminaari perustetaan toimittajien informoimiseksi ajankohtaisista päihdeteemoista. A-klinikkasäätiö jatkaa Päihdetiedotusseminaarien perinnettä Riippuvuudet nyt -seminaarein.

Päihdetiedotusseminaareissa informoitiin toimittajia siitä, mitä uutta tapahtuu päihde- ja riippuvuusalalla. Kuvassa Anna-Maria Näkkäläjärvi ja Ellen Anne Labba kertovat saamelaisesta päihdetyöstä päihdetiedotusseminaarissa 2013.

1990

Kettutien A-poliklinikka aloittaa toimintansa Helsingissä. Se on lääketiedepainotteinen A-klinikka, jossa painottuu kehittämis- ja tutkimustoiminta. Kettutien A-poliklinikan toiminta päättyy 2011.

1993

Lasse Murron ja Jorma Niemelän tutkimus ongelmapelaajista julkaistaan A-klinikkasäätiön raporttisarjassa. Se oli ensimmäinen rahapeliongelmaa Suomessa selvittänyt tutkimus.

1994

Järvenpään sosiaalisairaala (nykyinen Päihdesairaala) siirtyy valtiolta A-klinikkasäätiölle.

Psykiatrian erikoislääkäri Pekka Heinälä ryhtyi johtamaan Järvenpään sosiaalisairaalaa sen siirryttyä osaksi A-klinikkasäätiötä 1994.

1997

Suomen ensimmäinen huumeita pistämällä käyttäville terveysneuvontaa antava ja käyttövälineitä vaihtava terveysneuvontapiste perustetaan. Helsingin Vinkki toimii A-klinikkasäätiön yksikkönä syksyyn 2015 saakka.

1998

Päihdelinkki syntyy nykymuotoisena omaan verkko-osoitteeseensa. Päihdelinkki on tänä päivänä A-klinikkasäätiön suosituin verkkopalvelu.

1999

A-klinikkasäätiön ensimmäinen opioidivieroitus- ja -korvaushoitoyksikkö aloittaa toimintansa projektimuotoisena Helsingissä.

2001

Eduskunnan oikeusasiamies antaa vastauksen kanteluun, joka koskee puhtaiden huumeruiskujen jakamista suonensisäisesti huumeita käyttäville. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan toiminta ei ole lainvastaista.

2004

Peluurin auttava puhelin aloittaa toimintansa. Peluuri on suunnattu rahapelaamisestaan huolta kokeville ihmisille ja heidän läheisilleen.

”Jokainen voi sortua, mutta kaikki ansaitsevat ihmisarvoisen elämän”, viestitti A-klinikkasäätiön mediakampanja 2006. Kampanjan kasvot olivat Jari Sarasvuon.

2009

A-klinikkasäätiön toimitusjohtajaksi valitaan VTT Olavi Kaukonen.

A-klinikkasäätiön toimitusjohtajana toimii nykyisin Olavi Kaukonen. Hän aloitti tehtävässä 2009.

2010

Verkkopalvelu Dopinglinkki avataan jakamaan tietoa ja terveysneuvontaa kuntodopingista.

2015

A-klinikkasäätiö käynnistää verkkoavusteisen päihdekuntoutusohjelman. Se toimii pohjana A-klinikka Oy:n nykyiselle Hoitoa verkossa -verkkoterapialle.

2015

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA käynnistyy. Siinä tuotetaan tutkimustietoa muiden muassa järjestöjen toiminnasta ja toiminnassa mukana olevien ihmisten hyvinvoinnista ja osallisuudesta.

2016

Muunto-hanke käynnistyy. Hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia perustaa Suomeen anonyymi ainetunnistuspalvelu. Palvelulle ei nähdä olevan juridisia edellytyksiä.

2016

A-klinikkasäätiön omistama A-klinikka Oy aloittaa toimintansa. A-klinikkasäätiön hoitopalvelutuotanto siirretään A-klinikka Oy:lle 2018.

2018

Verkko-Vinkki aloittaa terveysneuvonnan internetin Tor-verkossa.

Päihdemaailma muuttuu ja päihdetyö sen mukana. Verkko-Vinkin yksi toimintaympäristö on Tor-verkko, jossa se tekee haittoja vähentävää neuvontatyötä.

2020

A-klinikkasäätiö täyttää 65 vuotta.